First week behind... :)
Ensimmäinen viikko on takana Singarajassa ja uskomattoman paljon on jo tapahtunut. Olemme työskennelleet sairaalassa Kresna-osastolla viisi päivää ja huomenna vaihdamme osastoa, tarkoituksena on tutustua melkein kaikkiin osastoihin viikko kerrallaan. RSU Kertha Usadassa ei ole erikseen tiettyä osastoa geriatrisille potilaille, vaan heitä on melkein joka osastolla. Sairaala on neljässä kerroksessa, mutta hyvin olemme oppineet jo löytämään osastot, pesulan, ruokalan ja pukuhuoneen. Sairaala tarjoaa meille lounaan, jonka tulisuus on tuonut oman lisähaasteen päivään :D
Hoitajat, ja ylipäätään paikalliset ihmiset täällä puhuvat hyvin vähän englantia, mutta yrittävät kuitenkin hienosti. Nuoremmat tai turistien kanssa työskennelleet kyllä osaavat sitten jo melko hyvin englantia. Olemme kovasti opetelleet Indonesian kieltä ja yllättävän hyvin jo osaamme arkisia asioita hoitaa opituilla sanoilla. On hieman huvittavaa,että kaikki paikalliset kysyvät ensimmäisenä osaatko puhua indonesian kieltä, ihan kuin me kysymme joltain osaatko englantia. Paikalliset kuitenkin selkeästi arvostavat sitä, että yritämme hoitaa asian ensin heidän kielellään. Osasto Kresnalla oli onneksemme hyvän englannin osaava osaston sihteeri, jonka välityksellä pystyimme tutustumaan hoitajiin paremmin. Huomasimme, että he olivat alkuun melko varautuneita meitä kohtaan, mutta viimeisinä päivinä tulivat jo paremmin kontaktiin. Hoitajat ovat todella ammattitaitoisia ja empaattisia potilaita ja heidän perheitä kohtaan. Hoitaja kertoi, että potilas ja omaiset ovat hänen perhettä myös, "patient, family, my family too". Tämä kuvastaa mielestäni sairaalassa ja missä tahansa Singarajan ympäristössä nähtävää yhteisöllisyyttä, josta olisi hyvä ottaa mallia myös meillä Suomessa. Tämä lämminhenkisyys on asia mikä on positiivisesti yllättänyt meidät molemmat. Turismin puuttuminen näkyy hyvällä tavalla täällä, ihmiset ovat aitoja ja auttavaisia. Eräänä päivänä tarvitsimme ilmaa skootterin renkaaseen ja menimme lähistöllä sijaitsevaan ravintolaan (warung) hoitamaan asiaa, käymme siis paikassa syömässä lähes päivittäin ja olemme tutustuneet perheeseen, joka omistaa paikan. Tarjotessamme rahaa renkaan täyttämisestä, totesi mies "No money, your my friend ".
| lapset juoksee perässä huutaen "Hello",jos eivät pelkää :D |
 |
| Lämpöasteet +31 ja pitkät vaatteet tuo haastetta päivään. |
Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita keitä olemme, mistä tulemme, miksi olemme täällä ja kuinka kauan. Mihin tahansa menemme, on joku kysymässä meiltä näitä asioita. Opiskelijoita selkeästi arvostetaan täällä, koska siitä kertoessamme huomaamme reaktion olevan todella positiivinen. Majoituksemme sijaitsee siis rauhallisella paikalla, pienen sivukadun varrella ja rakennuksessa toimii ainakin hotellialan koulutus, joten näemme paikallisia opiskelijoita päivittäin. Majoitus on melko vaatimaton suomalaisittain,mutta paikka henkii opiskelijaelämää ja on hyvin sopiva tähän tarkoitukseen :) Majoituksen manager, hyvin ystävällinen nainen, kutsui meidät jo kotiinsa opettaakseen meille balilaista kokkaamista.
Tänään sattuman kautta pääsimme myös vierailemaan paikallisen vanhemman miehen ja hänen perheensä kotiin. Mies näytti teetä hörppiessämme postimerkkikokoelmaansa ja kertoi elämästään, miehen poika perheineen asui myös samassa talossa-perhe on täällä tärkeä asia. Vaihdoimme osoitteita ja lupasimme lähettää postikortit toisillemme myöhemmin. Tämän kaltaiset aidot ja lämpimät kohtaamiset ovat olleet tämän viikon parhaita hetkiä. Vastapainona tälle huomasimme tunnelman olevan täysin erilainen Lovinassa, vain 8km päässä. Siellä meidät nähtiin rahan tuojana ja perässämme roikkui herkeämättä joku kaupustelija. Tämä toi mieleeni edellisen reissun, jolloin vietin enemmän aikaa etelässä turistialueilla. Yhä enemmän tuntuu siltä, että kaikella on tarkoitus ja olemme juuri siellä missä meidän pitääkin. Mia on ollut parasta matkaseuraa, moni on luullut meitä siskoiksi ja eräs paikallinen totesi meillä olevan samanlainen sielu. :)
Viikko on siis ollut hyvin aktiivinen ja luonnollisesti myös henkisesti sekä fyysisesti hieman kuluttava. Kuumuudessa työskentely, vieras kieli ja kulttuuri, uusi ympäristö ja jatkuva uusien ihmisten kohtaaminen on omalla tavallaan kuormittavaa, mutta ennenkaikkea olemme toki äärettömän kiitollisia, että saamme mahdollisuuden kokea tämän kaiken. :)
-Maria-
Kommentit
Lähetä kommentti